mulla oli tänään kotipäivä. kävin ulkona vaan kun kävelin naapuriin isovanhemmille. kuulemma sen jälkeen on satanut jo lunta ! ette varmaan ihan pysty ymmärtämään miten ihanaa se musta on. selvennän: musta tuntuu, että jos maassa on lunta niin mikään ei voi olla niin huonosti. mun sisäinen lukutoukka on nyt todella herännyt. eilen kirjastosta kyysitty kirja oli aamulla luettu. se oli ihan kiva. Elämäni seinäruusuna. en tiedä mitä ajatella siitä. suosittelen kuitenkin.
koska mulla on tänään ollut (mukamas) niin kulttuurin täyteinen päivä (miettikää nyt , KIRJA), niin katselin myös leffan. The Hurt Locker. 9 Oscaria. se on ansainnu ne. se on sellanen leffa missä ei tavallaan oo mitään kauheen erikoista, vaan järjettömän realistista kuvausta, tässä tapauksessa irakin sodasta. se on sellanen leffa missä pääsee sen päähenkilön pään sisään niin, että kun se tekee ja sanoo jotain mikä muuten sais aikaan wth-reaktion, niin nyt se tuntuu ainoolta asialta mitä voiskaan tehdä. musta se on ihanaa kun pääsee leffaan niin hyvin sisään, vaikka on se pelottavaakin. tän elokuvan kohalla ymmärrän jotenkin tosi hyvin sodan ja sen miksi päähenkilö valitsee lopulta ennemmin sodan, kun elämän siviilinä. se on surullista ja riipasevaa koska se on totta. kun kattelee tarpeeks pitkään kuolemaa ja sotaa, on varmasti miltei mahdotonta nähä elämää mitenkää järkevänä. samaa ideaa oli kanssa siinä kirjassa minkä luin vähän aikaa sitten, Länsirintamalta ei mitään uutta. että mä vihaan sotaa. että mä rakastan elokuvia ja kirjoja kun ne saa ajattelemaan.
*AWESOME AASINSILTA*
suunnittelen huomista aamupalaa. amerikkalaisia pannukakkuja ja jätskikahvia. toivon vaan ihan huimasti että jostain jääkaapin uumenista löytyy kermaviiliä koska muuten pannukakut jää tekemättä. onneksi äiti sentään toi kaupasta mozzarellaa ja tomaatteja.syy miks oon suunnitellut jo huomista aamupalaa tarkemmin on se, että huomiseksi pitää varustautua. varustautua pitkään bileiltaan nimittäin. pitkästä aikaa , wihii ! yks awesome ystävä on suunnitellu näitä bileitä kauan, ja sinne on tulossa jälleen 80+ ihmistä ja pakko sanoo et ootan jälleen aika kauhulla. tiedän että on epätoden näköistä et helmikuiset uusiutuis, mutta , pitkä ilta, ja mitä vaan voi tapahtua.
ps. oon älyttömän innoissaan uudesta lukijasta. ehkä on noloa tai vastaavaa että oon innoissaan, ja että sanon sen nyt tässä, mutta niin se nyt vaan on. en silti haluu sanoa mitään tervetuloja tai vastaavaa koska se on jotenkin kornia, mutta piti vaan kertoa että mun mieliala koheni ! olette ihania ihan te kaikki. : )
ennen kun meen kohta lukemaan ja kierimään sänkyyn
syön vielä vähän jätskiä. se on paras tapa alottaa ja lopettaa päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti