en varmaan huomaisi, jos kuolisin nyt

pienessä hetkessä kaikki meni solmuun!
mulla on nyt liikaa aikaa kaikelle, liikaa aikaa tehdä tyhjää

joten nyt, tekemättömyys saa loppua!
herätän eloon kaiken mikä on jäänyt jonnekin takaraivoon
maailma on mun käsissä ja pystyn mihin vain

joten tämä suttuinen kuva olkoon todisteena
elämisestä, siitä että millon tahansa voi mennä
hmm, mennä minne tahansa, kaikkialle

maailma on mun hyppysissä ja nyt takerrun siihen tiukemmin kun takiainen

rakastaakko vai ei,
sen ei pitäisi olla vaikeaa
ja nyt kaikki onkin selkeänä aivoissani,
ne sanovat että sinut me haluamme.
sinut, sinua, sinuun

tämä ei voi päättyä hyvin mutta
nyt haluan kokeilla, en jaksa enää
vain istua

anna minulle kaikki

anteeksi että puhuin, meinasin pakahtua

irti

ikävöin sinua koko pitkän talven,
uskottelin itselleni, että ikävöin yksin.
ja kun lopulta haukoin henkeä
saatuani kaiken ulos
kaipaatkin minua.

kultaseni, irroittauduin jo