so school sucked.
inhottaa jos ei pidä jostain ihmisestä, mutta kaikki muut pitää, ja on tavallaan pakosta koko ajan sen lähellä. maanantaista alkaen en aio enää pakosta olla sen lähellä. vituttaa sellanen "kaikki katsokaa minua osaan tämän jo, olen teitä vanhempi, täten olen parempi ihminen" mentaliteetti, ja en aio jäädä kattelee sitä. se siitä sitten. voin mennä koulussa niiden ihmisten kanssa (tarkennus: sen ihmisen kanssa) syömään, kuka oppi sosiaaliseksi harry potter fanifoorumilla. en malta odottaa.
koulun jälkeen (ja tää on muuten täysin totta)
kaikki on paremmin -> koska ei olla koulussa. pää voi olla vaikka kuinka kipee mutta se vaan ei tunnu haittaavan ollenkaan, jos voi hetken olla omalla koneella ja lukea TOSI outoja faktoja. (esim parthenofobia on neitsyiden pelko) mun onnellisuuden tunne kasvo älyttömästi siitä että yritin pukea lämpimästi, varautuen pitkään ja kylmään ajomatkaan, mutta tuloksena mun päällä oli oudoin ja järkyttävin vaateyhdistelmä mitä meiltä kotoa löytyy (aka pinkit verkkarit ja isäpuolen älyttömän valtava nahkatakki). eksyin ihan kiitettävästi, ja aivan varmasti sain vähintään neljä autoilijaa sanomaan mielessään nämä sanat: GET OFF THE ROAD, BITCH.
älyttömän ylpee oon siitä missä onnistuin tänään ,
järjestämään asioita niin, että näin kaks mulle rakkainta ihmistä , erikseen mutta samana päivänä kuitenkin.
tällasten asioiden järjestely tuntuu usein olevan mulle vähän hankalaa. (annettakoon se anteeksi mulle. kukaan ei oo virheetön.) ilta oli mitä mainioin, parasta oli varmasti epätoivoinen kitaran virittely, mutta maininnan ansaitsee myös kilpikonnan jalkojen pelko (niillä on isot kynnet.).
nyt kello on jälleen ihan liikaa ja alkaa huolestuttamaan huominen äiti-tytär laatu aika, se taitaa kallistua enemmän sen, pidetään-kolme-metriä-väliä-paitsi-kun-tulet-maksamaan-ostokseni-äiti -ajaksi. huomenna sen näkee. mutta saaliina aion silti kotiin kantaa unelmatakin. huomista odotellen
edit// päiää-iltaa-yötä-ihansama piristi myös epämääräinen ruokalöydös: äiti oli keksinyt ettei teekään ihan tavallista pastaa, tai siskonmakkarakeittoa, joten kattilasta löytyi jotain kermamakaroonia ja seassa siskonmakkaroita. äitin pisteet mun silmissä nousi::)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti